Ruotsinsalmen linnoitus. Lukijana Tommi Korpela.

Ääniartikkelit johdattelevat Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn teemoihin. Voit tutustua Kustaan sotaan osallistuneiden ja Ruotsinsalmen linnoituskaupungissa eläneiden ihmisten kohtaloihin ja perehtyä sodan ja rauhan taustoihin.

Katariina Suuren perustama Ruotsinsalmen linnoituskaupunki kasvoi 1800-luvun alkuun mennessä yhdeksi aikakauden suurimmista asutuskeskittymistä Suomessa.

Tarinan voi lukea tekstimuodossa alta:

Ruotsinsalmen linnoitus – kaupunki ilman oikeuksia

Nykyiselle Kotkansaarelle 1700-luvun lopulla syntynyt Ruotsinsalmen merilinnoitus kasvoi seuraavan vuosisadan alkuun mennessä yhdeksi aikansa suurimmista asutuskeskittymistä Suomen mittakaavassa. Sen strateginen merkitys Venäjälle oli tärkeä: Ruotsinsalmen linnoituksen tehtävänä oli suojella pääkaupunki Pietaria.

Kadut ja kujanteet täyttyivät sotilaista ja upseereista. Päällystö ja viranhaltijat toivat usein mukanaan vaimon, lapsia ja palvelusväkeä. Ruotsinsalmeen löysivät tiensä myös kauppiaat, joita ilman lähes kymmenen tuhannen asukkaan kaupunki ei olisi tullut toimeen.

Suuresta asukasmäärästään huolimatta Ruotsinsalmesta ei koskaan tullut kaupunkia sanan varsinaisessa merkityksessä. Se oli ensisijaisesti linnoitus, jossa elettiin linnoituksen ehdoilla. Kaupunkimaisuutta toi asemakaava kortteleineen ja tontteineen, mutta väestöltään Ruotsinsalmi erosi selvästi aikansa kaupungeista. Se oli miehinen yhteisö, jossa seitsemää sotilasta kohden oli yksi siviili.

Läheisen Haminan kaupungin porvarit hyötyivät linnoituksen rakentamisesta ja sen asukkaista. Siksi he myös vastustivat kaupunkioikeuksien myöntämistä Ruotsinsalmelle. Vaikka Hamina oli asukasmäärältään kohtuullisen kokoinen kaupunki, se ja toinen lähikaupunki Loviisa yltivät väestöiltään vain murto-osaan Ruotsinsalmen asukasmäärästä.