Ääniartikkelit johdattelevat Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn teemoihin. Voit tutustua Kustaan sotaan osallistuneiden ja Ruotsinsalmen linnoituskaupungissa eläneiden ihmisten kohtaloihin ja perehtyä sodan ja rauhan taustoihin.
Ruotsinsalmen linnoituskaupungissa asui sotilaita ja heidän perheitään, kauppiaita ja palvelusväkeä. Yli kymmenen tuhannen asukkaan joukko oli hyvin kansainvälinen.
Tarinan voi lukea tekstimuodossa alta:
Arkea Ruotsinsalmen linnoituskaupungissa
Ruotsinsalmen linnoituksen väestö heijasteli Venäjän valtakunnan kirjavaa väestöpohjaa, johon kuului yli sata eri kansallisuutta. Vilkkailla kaduilla ja kujilla kaikui puhetta monilla eri kielillä. Asukkaiden vakaumukset vaihtelivat katolilaisuudesta luterilaisuuteen ja islaminuskoon, mutta ylivoimaisesti suurin osa varusväestä oli ortodokseja.
Tavallisen sotilaan arki oli kaavamaista ja kurinalaista. Päivästä toiseen sotilaat osallistuivat sotaharjoituksiin, kunnostivat sotasatamaa ja huolsivat linnaketta. Useimpien kotina olivat satojen miesten asuttamat kasarmit.
Upseeriston elämä oli yltäkylläistä, suorastaan loisteliasta. Sotaharjoitusten vastapainona upseerit saivat nauttia säätynsä mukaisesta seurapiirielämästä lähikartanoissa ja upseeriklubilla.
Sotilaiden saama rahapalkka houkutteli yrittäjiä. Alueelle muuttikin kymmeniä kauppiaita ja suuri määrä pikkuporvareita perheineen ja apulaisineen. Töiden perässä linnoitukseen muutti myös lukuisa joukko lähikylien ja -kaupunkien nuoria naisia. Ruotsinsalmessa piiat saivat parempaa palkkaa ja elämä oli vapaampaa kuin kotikylässä. Vapaus näkyi myös aviottomien lasten määrässä.
Sotilaat toivat työtä ja toimeentuloa – mutta myös sairauksia. Keuhkotauti, isorokko, kolera ja lavantauti jylläsivät. Ahtaat asumisolot tartuttivat tauteja eteenpäin nopeasti. Sotilaille oli tarjolla sairaalahoitoa, mutta sairastuneet vaimot ja lapset eivät päässeet sotilassairaaloihin hoidettaviksi. Vuonna 1804 joka kolmas Ruotsinsalmessa kuollut oli alle 15-vuotias.
