Ääniartikkelit johdattelevat Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn teemoihin. Voit tutustua Kustaan sotaan osallistuneiden ja Ruotsinsalmen linnoituskaupungissa eläneiden ihmisten kohtaloihin ja perehtyä sodan ja rauhan taustoihin.
Everstinna Maria Purpurin ja Pyhän Nikolaoksen kirkon kohtalot kietoutuivat toisiinsa brittijoukkojen tuhotessa Ruotsinsalmea Krimin sodan aikana.
Tarinan voi lukea tekstimuodossa alta:
Everstinna Maria Purpur
Ruotsinsalmen meritaisteluiden jälkeen venäläiset rakensivat Ruotsinsalmen linnoitukset suojaamaan pääkaupunkiaan Pietaria. Linnoituskaupunki kasvoi 1790-luvulla merkittäväksi asutuskeskittymäksi.
Suomen liittäminen osaksi Venäjää vuonna 1809 muutti Itämeren voimasuhteita ja siirsi puolustuksen painopisteen lännemmäksi. Viapori eli nykyinen Suomenlinna sai roolin, joka oli aiemmin kuulunut Ruotsinsalmelle. Ruotsinsalmen linnoitukset säilyivät, mutta niiden merkitys väheni. Vuonna 1855 Ruotsinsalmen linnoitus oli yhä kaupunkimainen kokonaisuus, vaikka sen suuruuden päivät olivat jo takanapäin.
Yksi Ruotsinsalmen linnoituskaupungin asukkaista oli everstinleski Maria Purpur. Hän oli muuttanut nuorena naisena Ruotsinsalmeen ensimmäisen aviomiehensä Ivan Kolpašnikovin mukana, mutta jäi leskeksi. Sotaväkeä täynnä olevasta linnoituskaupungista löytyi uudeksi puolisoksi eversti Vladimir Purpur, leski hänkin.
Purpurit saivat kaksi poikaa, joista ensimmäinen eli vain muutaman kuukauden. Suomen sodan aikaan 1809 Maria Purpur odotti toista lastaan, mutta jäi uudelleen leskeksi ennen lapsen syntymää. Toinen poika eli alle kaksi vuotta. Maria Purpur ei avioitunut enää uudelleen. Hän jäi asumaan linnoituskaupunkiin ja oli jo noin 80-vuotias, kun Krimin sodan laineet ehtivät Ruotsinsalmeen asti.
Vuonna 1855 brittilaivasto oli käynyt jo kahteen kertaan Ruotsinsalmessa tuhotöissä. Kolmannen kerran sotilaat nousivat maihin heinäkuun lopulla tavoitteenaan hävittää linnoitus lopullisesti. Liekit loimusivat linnoituskaupungissa, kun brittisotilaat astuivat taloon, jossa iäkäs Maria Purpur makasi sairauden heikentämänä sängyssään. Muut asukkaat olivat paenneet.
Sotilaat aikoivat polttaa talon, joten he komensivat vanhaa rouvaa siirtymään ulos. Purpur kieltäytyi. Hän ilmoitti ennemmin jäävänsä liekkeihin. Sotilaat kantoivat hänet ulos rakennuksesta ja läheiselle mäelle Pyhän Nikolaoksen kirkon viereen. Yön aikana Ruotsinsalmi poltettiin. Vain kirkko jäi jäljelle.
Maria Purpur on tunnettu historiallinen hahmo Kymenlaaksossa. Hänen kohtaamisestaan brittisotilaiden kanssa esiintyy paikallisesti lähes kymmenen eri versiota. Joissakin versioissa kirkko säästyy, koska Maria Purpur taivuttelee sotilaat luopumaan sen polttamisesta. Toisissa taas sairas ja heiveröinen Purpur kävelee kirkolle itse, mistä vaikuttuneina sotilaat jättävät rakennuksen rauhaan.
Varmaa Purpurista kerrotuissa tarinoissa on ainakin se, että Pyhän Nikolaoksen kirkkoa ei poltettu muun linnoituksen mukana. Rakennuksen edessä on nykyään Maria Purpurin muistopatsas. Kirkko on ainoa yhä alkuperäisessä käytössään oleva rakennus Ruotsinsalmen linnoituksen ajalta.