Presidentillinen yhteysvene Kultaranta II

Presidentin vene Kultaranta 2 ajamassa Naantalin edustalla.

Suomen tasavallan presidentin kesäasuntoon Naantalin Luonnonmaan saarella ei ollut siltaa ennen vuotta 1934, joten matka Naantalista saarelle oli taitettava vesitse. Yhteysaluksena toimi 1920-luvulla presidentin kesäasunnon mukaan nimetty Kultaranta I.

Ensimmäisen Kultaranta-veneen osoittauduttua liian pieneksi ja epäkäytännölliseksi presidentin adjutantti otti yhteyttä Borgå Båtvarviin alkuvuodesta 1929 ja pyysi tarjousta uudesta veneestä. Sopimus syntyi ja vene rakennettiin tiukalla aikataululla Gösta Kyntzellin piirustusten ja presidentin kanslian pikkutarkkojen ohjeiden mukaan. Vene luovutettiin käyttöön 31.5.1929.

Moottorivene Kultaranta 2 vastavalmistuneena vuonna 1929 Borgå Båtvarvin edustalla vedessä.
Moottorivene Kultaranta II vastavalmistuneena vuonna 1929 Borgå Båtvarvin edustalla. Kuva: Suomen merimuseo.

Kultaranta II:ksi nimettyyn veneeseen tuli tilat kahden hengen miehistölle ja kymmenelle matkustajalle. Veneen pohja suunniteltiin merikelpoisuuden lisäämiseksi V-mallin ja pyöreäpohjaisen mallin yhdistelmäksi. Muoto oli tuttu 1920-luvun alun ruotsalaisista kilpaveneistä. Kaunislinjainen vene rakennettiin ensiluokkaisista materiaaleista, mutta mukavuus- ja varustelutaso ei nykynäkökulmasta katsoen ollut päätä huimaava. Matkaveneeksi sitä ei ollut toki suunniteltukaan.

Hienoista ylellisyydentuntua lisäsivät tummansinisellä puhvelinnahalla verhoillut istuintyynyt ja tummansiniset, kultareunuksiset samettiverhot, jotka saattoi vetää hiotusta lasista valmistettujen ikkunoiden eteen. Sikariin täytyi valtiomiestasoisessa veneessä luonnollisestikin saada tulta, mikä onnistui näppärästi sähkötoimisella sikarinsytyttimellä. Myös ajo- ja sisävalot toimivat sähköllä.

Presidentin vene Kultaranta 2 ajamassa Naantalin edustalla.
Kultaranta II Naantalin edustalla. Venettä ajavat kersantti Kauko Maaranen ja matruusi Tor-Erik Öhblom. Kyydissä ovat linnanvoudin tytär ja poika.

Kultaranta II toimi Suomen tasavallan presidenttien ”virkaveneenä” Lauri Relanderista Urho Kekkoseen. Varsinkin presidentit Svinhufvud ja Kekkonen käyttivät venettä aktiivisesti myös saaristoretkillään. Veneen hoidosta vastasi Turun laivastoasema ja sen miehistö oli merivoimista. Kesän 1971 jälkeen vene siirrettiin Kultarannasta varastoon Turun laivastoasemalle.

Kultaranta II huutokaupattiin vuonna 1975 yksityiselle omistajalle. Sanoma Osakeyhtiö osti sen vuonna 1978 ja lahjoitti sen Suomen merimuseolle vuonna 1984 alkuperäiseen asuunsa entistettynä. Entisöinti tapahtui Nils Anderssonin veneveistämöllä Kråkön saarella Porvoon edustalla.

Nykyinen tasavallan presidentin vene on vuonna 2008 valmistunut Kultaranta VIII.

Kultaranta II on kesäisin nähtävissä ulkonäyttelytila Kuurissa.

Veneen tiedot:

  • Mitat: pituus 9,0 metriä, leveys 1,9 metriä.
  • Rakennusmateriaalit: Runko hondurasinmahonkia teräskaarilla. Keula ja kansi mahonkia. Köli tammea, moottoritelat kuusta ja tammea.
  • Moottori: Veneen ensimmäinen moottori oli 6-sylinterinen Schripps F-6 Junior Gold Cup. Veneen nykyinen moottori on Ford V-8.

Pysy oikealla Kanavalla!

Tilaa Vellamo-kanavan uutiskirje ja kuule ensimmäisenä uusista teemoista. Uutiskirje ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa ja kattaa Kanavan ajankohtaiset aiheet.