
Litteältä maailmalta oli vaara tippua reunan yli. Näin ajateltiin silloin, kun kaukaiset maat olivat vielä tuntemattomia eikä tiedetty, että riittävän pitkään purjehtiessa vastaan tuleekin lähtöpiste eikä maailman ääri.

Jo antiikin aikana, ennen ajanlaskun alkua, monet filosofit todistivat maapallon olevan pyöreä. Myös merenkulkijat tiesivät kokemuksesta, että maanpinta kaartuu. Maan muodosta kiisteltiin kuitenkin vielä satoja vuosia.
Keskiajalla usko pyöreään maahan oli jo lähes universaalia, vaikka myöhempinä vuosisatoina aikakausi onkin leimattu pimeäksi tietämättömyyden ajaksi.
Litteä maailma olisi helpottanut kartantekijöiden eli kartografien työtä huomattavasti. On nimittäin ollut kovan työn takana tehdä pyöreästä pinnasta luotettavia litteitä karttoja.
Yksi tunnetuimmista tätä ongelmaa ratkaisseista maantieteilijöistä oli Gerard Mercator, jonka vuonna 1569 kehittämän kartan avulla merenkulkijoiden purjehtiminen ja paikanmääritys helpottuivat.