Kustaan sota – suurvaltojen kädenvääntö. Lukijana Tommi Korpela.

Ääniartikkelit johdattelevat Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn teemoihin. Voit tutustua Kustaan sotaan osallistuneiden ja Ruotsinsalmen linnoituskaupungissa eläneiden ihmisten kohtaloihin ja perehtyä sodan ja rauhan taustoihin.

Kuuntele tarina Kustaan sodasta, jossa Ruotsi ja Venäjä mittelivät suurvalta-asemasta Itämerellä.

Tarinan voi lukea tekstimuodossa alta:

Kustaan sota ja Ruotsinsalmi – suurvaltojen kädenvääntö

Ruotsi ja Venäjä sotivat toisiaan vastaan 1700-luvulla kolme kertaa. Sodista kaksi johti Ruotsin itäosien eli Suomen miehitykseen. Miehitysjaksoja on kutsuttu nimillä Isoviha ja Pikkuviha. Sodista kolmas, Kustaan sota, käytiin vuosina 1788–1790. Nimensä se on saanut Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n mukaan. Vastapuolella oli Kustaan serkku, Venäjän hallitsija Katariina II Suuri.

Kustaan sodassa Ruotsi ja Venäjä mittelivät suurvalta-asemasta Itämerellä. Ruotsin valtakausi oli päättymässä ja Venäjän kaksipäinen kotka nousi mahdissaan. Nämä suuret käänteet punoutuvat Ruotsinsalmen tapahtumien kautta osaksi sodan ja rauhan tarinaa sekä Suomen historiaa.

Kustaa III halusi palauttaa maansa mahdin. Tarkoitusperät olivat myös henkilökohtaisia, sillä voitto sodassa voisi palauttaa Kustaa III:n kansansuosion. Sotaan ryhtyminen oli uhkarohkeaa: rahavaroja ja muita resursseja ei ollut riittävästi, ja vaarana oli kahden rintaman sota Venäjää ja Tanskaa vastaan. Edes kotimaassa vallinnut vastustus ei silti estänyt kuningasta.

Taisteluiden painopiste oli saaristossa ja merellä. Ruotsinsalmen ensimmäinen meritaistelu kesällä 1789 päättyi Venäjän voittoon. Ruotsinsalmen toinen meritaistelu seuraavana kesänä toi voiton ruotsalaisille, ja rauha solmittiin Värälässä. Sota ei tuonut muutoksia valtakuntien rajoihin, mutta sen seurauksena nykyisen Kotkan alueelle rakennettiin Ruotsinsalmi–Kyminlinnan kaksoislinnoitus Pietaria suojaamaan.

Sodan todellisuus oli aikalaisille kaikkea muuta kuin rajapisteitä kartalla. Molemmilla puolilla taisteluihin osallistui ihmisiä eri kansallisuuksista, uskontokunnista ja yhteiskuntaluokista. Soutajat ja upseerit, miehet ja naiset, skånelaiset ja tataarit kärsivät sodan kauhuista samalla tavalla.

Monen matka päättyi Ruotsinsalmeen. Henkeä eivät uhanneet vain taistelut. Niitäkin tappavampia olivat taudit, joiden leviämistä ahtaat asumisolot ja sotaleirien kurjat olosuhteet edesauttoivat.

Meri kätkee tänäkin päivänä alleen Ruotsinsalmen taisteluiden hylkyjä. Hylkylöytöjen kautta on mahdollista tavoittaa häivähdyksiä sodan todellisuudesta. Arkipäiväiset esineet kertovat sodan arjesta ja siitä, millaisia inhimillisiä tarpeita ja unelmia sekoittui Ruotsinsalmen kohtalonhetkiin.

Pysy oikealla Kanavalla!

Tilaa Vellamo-kanavan uutiskirje ja kuule ensimmäisenä uusista teemoista. Uutiskirje ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa ja kattaa Kanavan ajankohtaiset aiheet.