Ääniartikkelit johdattelevat Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn teemoihin. Voit tutustua Kustaan sotaan osallistuneiden ja Ruotsinsalmen linnoituskaupungissa eläneiden ihmisten kohtaloihin ja perehtyä sodan ja rauhan taustoihin.
Ruotsinsalmen toista meritaistelua vuonna 1790 pidetään aikakautensa merkittävimpänä meritaisteluna Itämerellä. Taistelu päätti Kustaan sodan.
Tarinan voi lukea tekstimuodossa alta:
Aikakautensa merkittävin taistelu Itämerellä
Ruotsinsalmen toista meritaistelua pidetään Itämeren merkittävimpänä meritaisteluna. Kymijoen suuhun kerääntyi kesällä 1790 kymmeniä tuhansia sotilaita. Taisteluun osallistui lähes 370 sota-alusta suurista soutufregateista pieniin tykkijolliin.
Taistelu päättyi Ruotsin voittoon. Ruotsalaiset menettivät aluksistaan vain kuusi. Venäläisten tappiot olivat valtavat: noin 60 alusta upposi, vallattiin tai poltettiin.
Taistelun seurauksena Venäjän laivasto muutti strategiaansa ja keskittyi ketterien ja tehokkaiden tykkipursien rakentamiseen. Niitä voitiin valmistaa nopeasti, ja ne soveltuivat suuria laivoja paremmin Suomenlahden karikkoisille vesille.
Sota myös todisti Venäjälle saaristopuolustuksen merkityksen ja johti Ruotsinsalmen linnoituksen ja laivastoaseman perustamiseen. Kun venäläiset ryhtyivät linnoittamaan Kymijokilaaksoa, mallia otettiin Ruotsin suuresta merilinnoituksesta Sveaborgista eli nykyisestä Suomenlinnasta.
Ruotsinsalmen linnoitusta rakennettiin, kunnes Suomen sota 1808–1809 muutti sotilaalliset valtasuhteet Itämerellä pysyvästi. Taistelu pohjoisen Itämeren hallinnasta päättyi Ruotsin tappioon, ja Suomi liitettiin Venäjän imperiumiin suuriruhtinaskuntana.