Haminaan kuuluvassa ja Suomenlahden rannalla sijaitsevassa Neuvottoman kylässä asuu noin 1400 asukasta. Osalle heistä Neuvottoman loota on hyvinkin tuttu ja arkeen kuuluva perinneruoka. Oman perheen lisäksi lootasta pääsevät nauttimaan myös vieraat, joille sitä tarjoillaan paikallisena erikoisuutena. Ennen vanhaan se on ollut maalaistaloissa helppo ‘pikaruoka’, johon tarvikkeet ovat löytyneet omasta takaa. Etenkin leipomispäivinä uunin lämpö on tahdottu hyödyntää mahdollisimman hyvin. Siinä samalla on valmistunut myös Neuvottoman loota.
“Myö ollaa niin vahvasti lootaihmisii. Se on niinku se meijän juttu. Ja ku se meijän paikkakunnan nimi on… Ei olla neuvottomii, mut Neuvottoman lootaa syyvään.”
Marttatoiminnassa pitkään mukana olleet ystävykset Oili Kujala ja Teija Suomalainen lähtivät innolla mukaan Kymenlaakson museon projektiin, jossa kerättiin paikalliseen perinneruokaan liittyvää tietotaitoa. Heille Neuvottoman loota on paitsi maistuva ruoka, myös keino vaalia omia juuriaan.
Neuvottoman lootan valmistus
“Neuvottoman lootan nimihän on vähän semmone, että mitähän sinne nyt on tungettu, mutta maku on kehuja saanu.”
Ohje:
4 munaa
6-7 dl maitoa
Noin 1,5 kahvikuppia vehnäjauhoa
0,5 kahvikuppia sokeria
2 tl suolaa
muutama peruna
siankylkeä suolattuna
Alkuvalmisteluna on viirulihan eli siankylkisiivujen suolaus. Täysmaidon joukkoon lisätään osa vehnäjauhoista. Taikinan annetaan turvota tovi, minkä jälkeen siihen lisätään loput jauhot, suola ja sokeri. Kananmunien rakenne vatkataan rikki. Kun ne lisätään taikinaan, saadaan löysä pannukakkumainen rakenne.
Kuoritut ja viipaloidut perunat ladotaan voidellulle uunipannulle pannun peittäväksi kerrokseksi. Viirulihapalat asetellaan perunaviipaleiden päälle ja taikina kaadetaan varovasti koko komeuden päälle.
Lootaa paistetaan uunissa 225-250 asteessa n. puoli tuntia.
Lootan monet mahdollisuudet
Neuvottoman loota sopii niin pääruoaksi kuin lisukkeeksi. Se toimii myös kahvipöydässä tai iltapalana. Lämpimänä tai kylmänä, miten vain syöjä tai tarjoaja sen haluaa. Lootaa voidaan myös versioida tarpeen mukaan. Viirulihan voi korvata pekonilla, joka on nykypäivänä tutumpi vaihtoehto. Yhdessä suositussa Neuvottoman lootan kasvisversiossa käytetään lihan tilalla paistinpannulla pehmeäksi kypsennettyä oranssia tai keltaista paprikaa ja punasipulia. Myös gluteeniton ja laktoositon versio onnistuvat mainiosti. Näin mahdollistetaan perinteen jatkuminen myös niiden keskuudessa, joiden ruokavalioon perinteinen loota ei sopisi.
Perinteensiirtoa ja elävänä pitämistä
Perinneruokien raaka-ainemäärät ovat olleet summittaisia. Lisäksi niiden valmistukseen on liittynyt yksityiskohtia, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle helpoiten yhdessä tekemällä. Oili Kujalakin muistelee lämmöllä sitä, miten hänen äidinäitinsä opetti hänet tekemään lootaa:
“Kyllä mulla ainakin jäi niin mieleen se, kun mun mamma opetti sen. Ihan kävi hakemassa sianlihan palasen ja tyttärentyttärelle, joka ei osannu mitään ruokaa laittaa, kädestä pitäen se opetettiin. “
Perinteensiirtoon liittyy vahvasti yhteisöllisyys ja sen vahvistaminen. Syntyperäisille neuvottomalaisille loota kertoo omista juurista ja niiden merkityksellisyydestä, kuulumisesta itseään suurempaan ja jo aiemmin olleeseen.
“Kyllä mun täytyy ainakin sanoa, että jos mä teen Neuvottoman lootaa, niin en mä nyt koe, että mä olisin parempi ihminen… se on nyt vähän tunnetasolla liian korkeel, mut mä koen, et mulla on yhteys johonki…”
“Se on jonkunlaista omien juurien löytämist, kun tekee Neuvottoman lootaa täältä kotoisin oleva.”
Oman lähipiirin kautta lootaan liittyvä tietotaito siirtyy luontevasti eteenpäin. Lisäksi se tavoittaa nykyisin laajasti paikallisia nuoria, sillä lootan teko kuuluu ainakin yhden haminalaisen kotitalousopettajan opetussisältöihin. Myös Neuvoton-Salmi Marttojen tilaisuuksissa lootaa on esitelty ja sen reseptiä on niissä jaettu. Paikallisista myyjäisistäkin sitä tullaan varta vasten ostamaan. Kujala ja Suomalainen toteavatkin Neuvottoman lootan olevan nyt suositumpaa kuin muutama vuosikymmen sitten, mikä sopii yleiseen trendiin eli puhtaan ruoan, perinteiden ja itse tekemisen vahvaan nosteeseen.
Perinteen arvostuksen, helppouden ja variointimahdollisuuksien lisäksi Neuvottoman lootan elävänä säilymistä selittää myös sen hyvä maku. Se sopii Kujalan ja Suomalaisen mielestä hyvin nykyajankin makumaailmaan.
“Jos ajattelee ruuan eteenpäinkin säilymistä tai että sitä tehään, niin kyl sen täytyy olla semmone, joka on suunmakust.”
Teksti ja kuvat: Anne-Miia Kiukas.
Kirjoitus on osa Jyväskylän yliopiston/avoin yliopisto Museologian tallennusharjoitusta. Harjoitukseen kuului kahden henkilön haastattelut, aiheen valokuvaaminen ja raportin kirjoitus, haastattelujen litteroinnit sekä aineiston tallennus Kymenlaakson museon museotietojärjestelmä Konttiin.
