Kuorsalon koulu Haminassa

KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 6.-12.9.2021 – KUORSALON KOULU

Vuoden 2021 Euroopan laajuisten Kulttuuriympäristöpäivien teemana on Rajaton ja avoin. Tavoitteena on kannustaa ylittämään rajoja monin tavoin ja muistuttaa siitä, että kulttuuriperintö kuuluu kaikille.

Kymenlaakson museo osallistuu Kulttuuriympäristöpäiviin tutustumalla Kuorsalon vanhaan kansakouluun. Juhani Korhosen omistamassa Kuorsalon koulussa toimii nykyisin galleria sekä saaren kirjasto. Koulutoiminnan lakattua vanhojen koulujen kohtalot vaihtelevat. Osa puretaan, osa saa uuden elämän esimerkiksi asuntoina tai vapaa-ajanviettopaikkoina. Koulun identiteetille on aina ollut keskeistä toimia ihmisten kohtaamisen paikkana, opetuksen ja muun paikallisen yhteisön kokoontumisen ja kulttuurielämän keskuksena. On erityisen merkityksellistä, mikäli tämä osa-alue pystytään säilyttämään myös koulutoiminnan lakattua, kuten Kuorsalon koulussa.

Kuorsalon saareen saapuminen
Kuorsalon keltainen koulu pilkottaa puiden lomasta Vekanlahdelle. Kuva: Katariina Ruuska-Jauhijärvi, Kymenlaakson museo.
Kuorsalon koulu ennen remontointia
Kuorsalon koulu ennen uuden kukoistuksen aikaa. Kuvan ottamisen jälkeen koulu on saanut uuden katon, päätyyn on tehty ikkunat ja julkisivujen väri on vaihtunut keltaiseksi. Kuva: Kirsi Toivonen, Kymenlaakson museo.

Tulevaisuudessa Kymenlaakson museolla on tavoitteena lisätä Vellamo-kanavalle tietoa Kymenlaakson saaristojen kouluista.

Kulttuuriympäristöpäiviin voi tutustua Ympäristöministeriön ylläpitämillä nettisivuilla:
https://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Euroopan_kulttuuriymparistopaivat/Vuositeemat/Rajaton_ja_avoin_2021

Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia ympäri Suomen löytyy tapahtumakalenterista:
https://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tapahtumat/Euroopan_kulttuuriymparistopaivien_tapahtumat/tapahtumalista?n=31690&d=0&es=03.09.2021

 

Kuorsalo – saari Haminassa

Kuorsalo on Haminaan kuuluva itäisellä Suomenlahdella sijaitseva saari, jonne ensimmäiset vakituiset asukkaat asettuivat keskiajalla. Saarelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat olleet kalastus, kauppamerenkulku sekä luotsaustoiminta. Kuorsalossa on kaksi kylää: Tallouri ja Leerviikki. Valtaosa Kuorsalon vanhimmasta rakennuskannasta on 1800-luvulta. Kuorsalon ja naapurisaari Tammion saaristokylät ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY).

Kuorsalon ja Tammion RKY-alueiden tietoihin voi käydä tutustumassa täällä: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1164

 

Kuorsalon kansakoulu 1895-1959

Kuorsalon kansakoulu aloitti toimintansa 21.8.1895. Koulua varten oli aikaisemmin samana vuonna ostettu talo sekä siihen kuuluva metsäpalsta. Ensimmäisenä syksynä koulussa aloitti 37 oppilasta, joista osa siirtyi kotisaarensa kouluun lähiseutujen muista kouluista. Syrjäiseen saareen ei ollut helppoa saada opettajaa ja vaihtuvuus olikin suurta koko koulun toiminnassaoloajan. Vuosien 1895-1959 välisenä aikana Kuorsalon koululla oli kaikkiaan 15 opettajaa yksi kerrallaan eri pituisia aikoja. Oppilasmäärä vaihteli keskimäärin 20-30 oppilaan välillä. Kuorsalon ja Tammion koulupiirit yhdistettiin vuonna 1945, mutta siitä huolimatta koulun oppilasmäärä laski alle kahdenkymmenen. Kuorsalon kansakoulu lakkautettiin 15.6.1959.

Opettajien päiväkirjoja Kuorsalon koululla
Koululla on säilynyt opettajien päiväkirjoja. Kuva: Lasse Lehtinen, Kymenlaakson museo.
Rakennustutkija Viivi Alajuuma tutkii Päivi Korjuksen löytämää piikivenpalaa.
Päivi Korjus (oik.) on yksi Kuorsalon koulun kirjastonhoitajista. Kymenlaakson museon rakennustutkija Viivi Alajuuma (vas.) tutkii Korjuksen löytämää piikivenpalaa, joka kertoo saaren merenkulun historiasta. Piikivi on ollut osana painolastia, jota heitettiin mereen, jotta laivan ruumaan saatiin tilaa varsinaiselle lastille. Kuva: Lasse Lehtinen, Kymenlaakson museo.

Kuten kansakouluissa usein, myös Kuorsalon koululla toimi kyläkirjasto. Kuorsalon kirjaston ensimmäinen perustamispäätös oli tehty jo vuonna 1891, ennen koulun perustamista, mutta käytännössä kirjastotoiminta lähti käyntiin vuonna 1899. Kyläkirjastossa oli viisi ”kirjasto-osastoa”: A Uskontoa, kirkkohistoriaa ja hengellisiä kertomuksia; B Maantiedettä ja matkakertomuksia; C Historiallisia; D Runoelmia ja näytelmiä, satuja, kertomuksia ja romaaneja sekä E Sekalaista. Niteitä oli vuonna 1899 yhteensä 124 kpl, eniten luokkaan D kuuluvia: 71 teosta.

Lisää tietoa Kuorsalon koulun ja kyläkirjaston historiasta löytyy mm. Kuorsalo-seuran nettisivuilta:

https://www.kuorsalo.fi/kansanopetuksesta-kuorsalossa
https://www.kuorsalo.fi/kuorsalon-kylaekirjastosta

Pysy oikealla Kanavalla!

Tilaa Vellamo-kanavan uutiskirje ja kuule ensimmäisenä uusista teemoista. Uutiskirje ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa ja kattaa Kanavan ajankohtaiset aiheet.