Haikkulaisen eteläpuolella sijaitsee hylky, joka on hajonnut matalaan veteen. On mahdollista, että jäänteet kuuluvat ruotsalaiselle tykkijollalle. Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa upposi kaksi tämän kokoluokan alusta. Taistelun aikana osa ruotsalaisen linjan pienemmistä aluksista lähti kiertämään Lehmäsaarta hyökätäkseen venäläisten alusten selustaan. Venäläiset tykkisluupit onnistuivat aluksi torjumaan hyökkäyksen siirtymällä Lehmäsaaren ja Kirkonmaan väliseen salmeen. Read more about Ruotsalainen tykkijolla

Puusta rakennetun purjealuksen hylky sijaitsee noin 1,5 kilometriä kaakkoon Kotkan vesialueen Lellerit-saariryhmästä. Sen uppoamistavasta ei ole tietoa, eikä voida varmasti sanoa, että alus on osallistunut Ruotsinsalmen meritaisteluun vuonna 1790. Purjealuksen hylky on mahdollisesti Hofnung II, joka upposi Ruotsinsalmen merialueelle vuonna 1797. Alus oli alkujaan ruotsalainen, mutta Kustaan sodassa venäläiset saivat… Read more about Rahtialus Hofnung II

Fregatti St. Nikolain hylystä noin 50 metriä pohjoiseen sijaitsee pienemmän puisen aluksen hylky. Se lepää pohjassa ylösalaisin. Hylky saattaa olla Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa uponnut venäläinen tykkisluuppi. Aluksen nimeä tai tarkempaa taustaa ei ole tiedossa. Pienempien venäläisten alusten historiaa ei usein saada selville, sillä laivastossa ei pidetty tarkkaa kirjaa pienistä tukialuksista. Read more about Venäläinen tykkisluuppi

Ruotsinsalmen tunnetuin hylky, venäläinen soutufregatti St. Nikolai, lepää keskellä vilkasta laivaväylää. Se upposi Ruotsinsalmen toisen meritaistelun aikana alueelle, jossa tulitus oli kiivaimmillaan. Kronstadtissa vuonna 1790 valmistettua St. Nikolaita komensi kapteeni Marshall. Alus vaurioitui taistelussa pahoin, mutta Marshall ei suostunut antautumaan. Vuotava alus kallistui kyljelleen ja upposi hetkessä vieden mukanaan haavoittuneen… Read more about Fregatti St. Nikolai

Puurunkoisen hylyn jäänteet Lehmäsaaren länsirannassa lienevät peräisin venäläisestä kaleerista. Kaleeria oli sen suuren pinta-alan vuoksi hankala ohjata myrskyisissä olosuhteissa. Hylky on mahdollisesti vuonna 1775 valmistunut Tikhvin, jota komensi kapteeniluutnantti Kurganov. Ruotsinsalmen toisessa taistelussa navakka tuuli painoi kaleereita kohti Lehmäsaarta. Kurganov yritti ohjata alusta poispäin saaresta, mutta vaurioitunut Tikhvin täyttyi vedellä. Read more about Kaleeri Tikhvin

Lehmäsaaren länsirannassa on kahden pahoin hajonneen puurunkoisen hylyn jäänteitä, jotka viittaavat venäläisiin kaleereihin. Kaleereiden pitkä ja kapea rakenne altisti ne tuulelle. Ruotsinsalmen toisen taistelun aikana kova lounaistuuli painoi venäläisiä kaleereita Lehmäsaaren pohjoisrantaa kohti. Monet haaksirikkoutuivat. Yksi näistä kaleereista oli Nerva, joka oli valmistettu Pietarin kaleeritelakalla vuonna 1774. Alus oli vahingoittunut… Read more about Kaleeri Nerva

Lehmäsaaren pohjoiskärjessä sijaitseva hylky on hajonnut merenpohjassa laajalle alueelle. Sen osia on noin 900 m² kokoisella alueella. Alus saattaa olla venäläinen shebekki Diana, joka valmistui Pietarin kaleeritelakalta keväällä 1789 ja joka menetettiin Ruotsinsalmen toisen taistelun aikana. Hiiltyneistä osista on nähtävissä, että alus on poltettu ennen uppoamistaan. On mahdollista, että aluksen… Read more about Shebekki Diana

Lehmäsaaren luoteiskärjessä sijaitsevan hylyn näkyvissä olevat osat ovat pahasti kuluneita. Hylyn vierellä makaa kaatunut masto. Aluksen neljä tykkiä ovat sijainneet aluksen keulan ja perän kulmissa laveteilla. Hylyssä on havaittu myös naara-ankkuri, maston ja takilan osia, tiiliuuni ja irtaimistoa. Hylky on rakenteensa perusteella mahdollisesti venäläinen tykkijolla. Pietarin Volkhovin telakalta valmistui vuonna… Read more about Venäläinen tykkijolla

Aluksen koko ja keulaosa viittaavat rakenteeltaan puolikaleeriin. Ruotsinsalmen toisen meritaistelun aikana ruotsalaiset havaitsivat, kuinka venäläinen puolikaleeri upposi tälle paikalle. Alus lienee venäläinen puolikaleeri Zlobnaia, jonka tiedetään uponneen samassa taistelussa. Zlobnaia valmistui Pietarin kaleeritelakalta vuonna 1788. Hylyssä makaa useita tykkilavetin pyöriä, ja lisäksi keulassa on tiilikasa. Tiilet viittaavat uuniin, jossa on… Read more about Puolikaleeri Zlobnaia

Hylkyä on nimitetty Jollahylyksi sen alla olevan laivaveneen tai jollan mukaan. Kyseessä on mahdollisesti venäläinen puoliproomu. Venäläiset lähteet mainitsevat, että paikalle olisi Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa uponnut puoliproomu Lev, joka oli valmistettu Pietarissa 1788. Tarinan mukaan ruotsalaisten ammus oli katkaissut aluksen ankkuriköyden, ja alus joutui tuuliajolle. Aluksen komentaja luutnantti Jepantsjin määräsi… Read more about Puoliproomu Lev

Lehmäsaaren länsipuolella on hylky, jonka runko on hajonnut useampaan osaan. Hylky on todennäköisesti venäläinen shebekki Proserpina, joka valmistui Pietarin kaleeritelakalta 1789 ja upposi Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa. Alusta komensi insinöörikapteeni Oppermann. Proserpinaa voitiin liikuttaa sekä purjeiden että airojen avulla. Taistelussa Proserpina menetti takilansa, joutui sekasorrossa tuuliajolle taistelulinjojen väliin ja ajautui karille. Read more about Shebekki Proserpina

Aluksesta on jäljellä vain kohtuullisen hyvin säilynyt keula. Hylky on todennäköisesti venäläinen fregatti Sankt Maria, joka upposi Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa. St. Maria valmistui Kronstadtin telakalta 1790. Alus oli yksi viidestä uudesta Alexander-luokan fregatista, jotka osallistuivat Ruotsinsalmen toiseen meritaisteluun. St. Maria oli kapteeni Denisovin komennuksessa. Taistelussa St. Maria joutui ruotsalaisten alusten… Read more about Fregatti St. Maria

Venäläiselle tykkisluupille mahdollisesti kuuluvat jäänteet sijaitsevat Ämpyrin saaren koilliskulman edustalla. Tämä hylky on uudempi kuin suurin osa alueen muista hylyistä: se lienee upotettu Krimin sodan aikaan 1855. Tämä on todettu hylystä otetun ajoitusnäytteen perusteella. Venäjällä rakennettiin vuonna 1854 lähes sata tykkisluuppia, jotka muistuttivat Ruotsinsalmen taisteluiden aikaisia aluksia. Englantilainen laivasto tuhosi… Read more about Venäläinen tykkisluuppi

Hylky sijaitsee Kuutsalon ja Vassaaren välisen vilkkaasti liikennöidyn väylän pohjassa noin kuuden metrin syvyydessä. Se on mahdollisesti ollut venäläinen tykkisluuppi. Vuonna 1790 oli Haminassa rakennettu 40 tykkisluuppia, jotka perustuivat ruotsalaiseen malliin. Alus on uponnut Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa. Taistelun kuluessa osa pienimmistä venäläistä sota-aluksista vetäytyi sokkeloisen saariston läpi kohti Haminaa. Alus… Read more about Venäläinen tykkisluuppi

Tuntemattoman isokokoisen aluksen hylky makaa pohjassa kölillään. Palaneen puualuksen hylky sijaitsee keskellä kapeaa salmea Tiutisen ja Majasaaren välissä. Tiutisen saarta kohti osoittava keula nousee noin puolentoista metrin syvyyteen. Ruotsalaiset upottivat aluksen väyläesteeksi Ruotsinsalmen ensimmäisen taistelun aattona 23. elokuuta 1789. Ainakin neljä muuta alusta upotettiin eri saarten välisiin kapeikkoihin venäläisen laivaston… Read more about Majasaaren hylky

Tiutisen etelärannan tuntumassa olevan hylyn puuaines viittaa venäläiseen alkuperään. Alus on mahdollisesti venäläinen kaikka, joka on uponnut Ruotsinsalmen ensimmäisessä taistelussa. Kaikat olivat pieniä aluksia, jotka taistelussa soudettiin vihollisen lähietäisyydelle. Pietarin kaleeritelakalla valmistettiin useita kymmeniä kaikkoja vuosien 1767–1776 välillä. Kustaan sodan jälkeen venäläiset korvasivat kaikat ketterämmillä ruotsalaismallisilla tykkisluupeilla. Hylky on lähellä… Read more about Venäläinen kaikka

Pirkköyrin saaren pohjoispuolen rantavedessä makaava hylky saattaa olla Hitraja, venäläisen saaristolaivaston suurin kaleeri joka otti osaa Ruotsinsalmen toiseen meritaisteluun. Hitraja valmistui Pietarissa 1769. Se upposi kertaalleen Ruotsinsalmen ensimmäisessä taistelussa, mutta venäläiset saivat aluksen nostettua ja korjattua. Toisessa taistelussa alusta komensi adjutantti Mombillier. Kertomuksen mukaan Hitraja vaurioitui pahoin tulituksessa ja tuuli… Read more about Lippukaleeri Hitraja

Pirkköyrin saaren rannan tuntumassa oleva hylky on saaristofregatti Ingeborg, joka oli ruotsalaisen laivainsinööri Fredrik af Chapmanin suunnittelema, helposti soudettava sota-alus. Ingeborg valmistui Djurgårdsvarvetin telakalta vuonna 1776. Aluksen tykit oli aseteltu erikoisesti: kaksi suurinta keulassa, kahdeksan keskellä ja kaksi perässä. Komentajana toimi luutnantti Munck. Ingeborg sai Ruotsinsalmen toisen meritaistelun aikana useita… Read more about Fregatti Ingeborg

Palaneen puualuksen hylky makaa kyljellään keula kohti pohjoista. Alus on todennäköisesti Ruotsinsalmen toiseen meritaisteluun osallistunut venäläinen tykkiproomu. Tykkiproomut numero 1 ja numero 2 valmistuivat Kronstadtin telakalta 1790. Tykkiproomu nro 2 oli everstiluutnantti Freyerin komennuksessa. Se sai taistelussa kuusi osumaa vesilinjan tuntumaan. Vuotokohdat tukittiin, mutta kaleeri Tsestnaja kulki liian läheltä ja… Read more about Venäläinen tykkiproomu nro 2