Virolahden Pyterlahdessa sijainneen kivilouhoksen tunnetuin tuotos on Aleksanterin monoliitti. Miksi monoliitti louhittiin juuri Virolahdelta? Pietari sijaitsee Nevan suistossa eikä siellä ole saatavilla sopivaa rakennuskiveä. Suomenlahden koillisrantaa reunustava rapakivigraniittialue sen sijaan tarjoaa erinomaista rakennusmateriaalia aivan meren rannalla, hyvien kuljetusmahdollisuuksien äärellä. Pyterlahdelta on louhittu myös Pietarin Iisakinkirkon massiiviset pylväät sekä rakennuskiveä arkisempaan käyttöön, kuten kivijaloiksi ja katukiviksi.
Monoliitin louhintatyöhön ryhdyttiin vuonna 1830 ja työ kesti puolitoista vuotta. Pääosan louhintatyöstä tekivät venäläiset työmiehet, mutta työmiehinä oli myös paikallisia asukkaita. Lisäksi louhokseen toimitettiin suuret määrät elintarvikkeita, puutavaraa ja muita tarvikkeita, joten louhoksilla oli suuri paikallinen merkitys.
Yhtenäisen kivipylvään tyvihalkaisija on 3,66 metriä, pituus 25,5 metriä ja massa noin 600 tonnia. Monoliitti lepää oman painonsa varassa kuutiomaisella jalustalla, joka on myös louhittu Pyterlahdesta.
Kymenlaakson museon kokoelmissa oleva pienoismalli esittää massiivista rakennustelinettä, joka tarvittiin pylvään kohottamiseksi jalustalleen.
Kuva: Kymenlaakson museo.
Monoliitin louhimista, kuljettamista ja pystyttämistä esittävä kuvasarja teoksesta Plans et détails du monument consacre à la mémoire de l’empereur Alexandre – ouvrage dédié à sa majesté l’empereur Nicolas Ier. Ricard de Montferrand.
Kuva: Museovirasto.
