Merivartioasemat ennen toista maailmansotaa

MERIVARTIOASEMAT SUOMESSA ENNEN TOISTA MAAILMANSOTAA

Miten asemaverkostoselvitys lähti liikkeelle ja mitä löytyi

Merivartiolaitoksen ja sitä seuranneen Rajavartiolaitoksen aluskalustosta on laadittu useita tutkimuksia ja laivojen sekä kevyemmän kaluston historia on melko kattavastikin selvitetty ja dokumentoitu. Sen sijaan asemaverkostosta ei kattavaa tutkimusta ole olemassa.

Merivartiomuseo sai vuonna 2019 lahjoituksen, jossa lakkautettu yhdistys Suomenlahden meri- ja rajapäällystö ry osoitti jäljelle jääneet varansa museolle käytettäväksi merivartioperinteen säilyttämiseen. Lahjoituksen turvin oli mahdollista käynnistää selvitys merivartioasemien varhaisista vaiheista. Selvityksen lähteenä käytettiin Merivartiomuseon kätköissä säilytettäviä Merivartiolaitoksen päiväkäskyjä. Selvityksen ja tämän artikkelin on laatinut tietokirjailija Johanna Pakola.

Päiväkäskyistä löytyy huima määrä hyvinkin yksityiskohtaista tietoa: niissä on kerrottu komentajien virkamatkoja, henkilösiirtoja, lomien aikatauluja, alusten sijoituspaikkoja, asemien tietoja, palkittuja, lomalla olevia, keskeisimpiä meripelastukseen ja salakuljetukseen liittyviä tapahtumia sekä muita sattumuksia, henkilöetsintöjä sekä paljon muuta. Päiväkäskyihin päätyi toisinaan myös pientä palautetta henkilöstön toiminnasta. Päiväkäskyssä 5/30 merivartiolaitoksen esikunta toteaa seuraavaa: Koska on sattunut tapauksia, että radiopuhelimissa lörpötellään kaikenlaisia asioita, huomauttaa M.E ao. päällystölle, että tällainen on sopimatonta. Radiopuhelimet ovat ainoastaan virka-asioita varten.

Merivartioasemien alkutaipaleen selvittämiseksi käytiin läpi kolme muuttolaatikollista 1930-luvun asiakirjoja, joista poimittiin seuraavat asemien tiedot: mikä, missä ja milloin. Asemat jaoteltiin 1930-luvulla kahteen eri luokkaan: kiinteät asemat ja talviasemat. Kiinteä asema oli nimensä mukaisesti kiinteä: se toimi vuodesta toiseen samalla paikalla. Alkuvuosina kiinteät asemat perustettiin tullilaitokselta perittyihin kiinteistöihin. Merivartiolaitoksen alkutaival olikin varsin tullipitoinen: suurin osa henkilöstöstä, asemista ja aluksista saatiin tullilta. Samoin tullilta periytyi suuri osa alkuvuosien toimenkuvasta: salakuljetuksen kitkeminen ja merialueiden valvonta.

Merivartiolaitoksen ensimmäisessä päiväkäskyssä (1/1930, annettu 1.6.1930) asemista käytetään merivartioaseman sijaan lyhyempää nimitystä vartioasema. Kullakin asemalla oli oma lyhenteensä, esimerkiksi Kuivasaaren vartioaseman lyhenne oli KVA. Samaan aikaan toimintansa aloittaneen Kökarin vartioaseman lyhenne oli, erotuksena KVA:sta, KöVA. Lyhenteissä pyrittiin kolmen kirjaimen käyttöön, mutta samalla alkukirjaimella alkavia asemia oli lukuisia ja näissä tapauksissa käyttöön otettiin aseman nimen toinen kirjain (kuten Kökarissa) ja tarvittaessa useampiakin. Lisäkirjaimet kirjoitettiin pienellä. Pidemmän lyhenteen omaavana asemana toimi muun muassa Kaunissaaren vartioasema KaunKA.

Kiinteiden asemien ohella jo ensimmäisenä toimintavuotena käytössä oli myös talviasemia. Ne olivat enemmän tilapäisluonteisia ja toimivat purjehduskausien välisen ajan eli ajan, jolloin meri oli jäässä. Osa talviasemista toimi purjehduskautensa päättäneissä aluksissa, osa saaristossa sijaitsevissa – ajoittain jopa yksityisten omistamissa – rakennuksissa, ja jokunen ilmeisesti varsinaisen aseman yhteydessä.

Ensimmäinen päiväkäsky piti sisällään perustamisaikaisen organisaation kalustoineen ja asemineen. Merivartiolaitoksen toiminta käynnistyi 1.6.1930 seuraavilla vartioasemilla:

 

Haapasaaren vartioasema                  HVA

Söderskärin vartioasema                     SöVA

Porkkalan vartioasema                        PVA

Utön vartioasema                                  UVA

Örön vartioasema                                  ÖVA

Kökarin vartioasema                             KöVA

Hellmanin vartioasema                        MVA

Kuivasaaren vartioasema                    KVA

Suursaaren vartioasema                     SVA

Tytärsaaren vartioasema                     TVA

Lavansaaren vartioasema                   LVA

 

Perustamiskäskyssä mainittujen asemien ohella jo heti alussa löytyi myös poikkeuksia. Esimerkiksi Seiskarissa toiminut vartioasema ei alkuvaiheessa ollut itsenäinen, vaan se toimi Lavansaaren vartioaseman alaisuudessa. Ahvenanmaalla Jomalassa puolestaan toimi vartioaseman sijaan tarkastusasema. Ajan saatossa useimman vartio- ja tarkastusaseman nimi muuttui kiinteäksi asemaksi, osa puolestaan katosi päiväkäskyistä kokonaan. Vastaavia poikkeustapauksia oli useita, ja osa niistä lienee yhä piilossa arkistojen kätköissä odottaen löytymistään.

Päiväkäskyt kertovat milloin jokin asema on aloittanut ja milloin päättänyt kautensa sekä ajankohtia, milloin merivartiolaitos on vastaanottanut jonkin aseman tullilaitokselta. Asemien perustamisia tai lakkauttamisia niissä sen sijaan ei useinkaan käsitellä – moni asema vain ilmestyy luetteloihin. Joinakin vuosina joistakin asemista ei ole mitään mainintoja. Tämä voi merkitä myös sitä, että asema toimi koko vuoden keskeytyksettä. Monista asemista ainoat merkinnät löytyivätkin tällöin henkilöstön siirtojen ja lomien kautta. Toisinaan, hyvästä etsimisestä huolimatta, jotkin asemat jäivät kokonaan kadoksiin vuosien ajaksi.

 

Merivartioasemien asemaverkoston historiaa ja kehitystä

Missä asemia sitten oli? Kuten laulussakin (joka ei kylläkään kerro merivartiolaitoksesta, mutta 1930-luvun Suomen maantieteellisestä pituudesta) todetaan: Hangosta Petsamoon.

Merivartiolaitoksen vastuulla oli Suomen merialueet sekä Laatokka. Perustettava laitos jaettiin kolmeen piiriin:

Suomenlahden merivartiopiiri

Turun ja Ahvenanmaan merivartiopiiri 

Pohjanlahden merivartiopiiri 

 

Seitsemän vuoden kuluttua vuonna 1937 piirijakoa uudistettiin seuraavasti:

Suomenlahden Itäpiiri (SIP), johon kuuluu Suomenlahden itäosa Uudenmaan ja Viipurin läänin rajasta lukien sekä Laatokka. Piiripäällikön asemapaikkana on Kotkan kaupunki.  

Suomenlahden länsipiiri (SLP), johon kuuluu Suomenlahden länsiosa Uudenmaan ja Viipurin läänin rajasta Uudenmaan sekä Turun ja Porin läänin rajaan saakka. Piiripäällikön asemapaikkana on Helsingin kaupunki. 

Turun piiri (TP), johon kuuluu Turun ja Porin läänin saaristoalue ja eteläinen osa Pohjanlahtea siten, että rajana etelässä on Uudenmaan sekä Turun ja Porin läänin raja, lännessä Turun ja Porin läänin sekä Ahvenanmaan maakunnan raja kuitenkin niin, että Brändön kunta kuuluu Turun piiriin, sekä pohjoisessa Rauman ja Porin Tullikamaripiirien raja. Piiripäällikön asemapaikkana on Turun kaupunki.   

Ahvenanmaan piiri (AP), johon kuuluu Ahvenanmaan maakunnan merialue lukuunottamatta Brändön kuntaa. Piiripäällikön asemapaikkana on Maarianhaminan kaupunki.  

Pohjanlahden piiri (PP), johon kuuluu Pohjanlahti Rauman ja Porin Tullikamaripiirien rajasta pohjoiseen. Piiripäällikön asemapaikkana on Vaasan kaupunki.

 

Joulukuussa 1944 Merivartiolaitos liitettiin Rajavartiolaitokseen, ja karttaan tuli jälleen uusia viivoja. Nyt osa uusista viivoista piirrettiin rauhansopimuksen mukaan Suomen jouduttua luovuttamaan alueitaan Neuvostoliitolle. Merivartioille muutos merkitsi tiettyä itsenäisyyden menetystä ja supistuvaa valvonta-aluetta Itäisen Suomenlahden, Suomenlahden ulkosaarten ja Laatokan osalta. Samalla vanha piiri-nimitys jäi historiaan ja tilalle perustettiin merivartiostot.

Rajavartiolaitoksesta 22.12.1944 annetulla lailla on Merivartiolaitos liitetty rajavartiolaitokseen ja muodostaa siinä yhden rykmentin, jonka nimenä on Merivartiorykmentti. Merivartiorykmentti jakaantuu Suomenlahden, Saaristomeren, Ahvenanmaan ja Pohjanlahden merivartiostoihin.

 

Merivartioasemat vuosina 1930–1944

 

Merivartiolaitoksen asemaverkosto kasvoi nopeasti kattamaan tarvittavat rannikon ja ulkosaariston merialueet. Seuraavassa on lueteltu kiinteät asemat ja talviasemat. Asemaverkosto esitellään alueellisesti aakkostettuna, ja luettelossa on todennäköisesti vielä epätarkkuuksia. Luettelo kattaa merivartiolaitoksen toimintavuodet eli vuodet 1930–1944. Luettelossa oleva asema on toiminut joko koko 1930–1944 välisen ajan tai jonkin ajanjakson tällä välillä. Tulevaisuuden tavoitteeksi jää toiminta-aikojen täsmentäminen aseman ja päivän tarkkuudella.

Luettelo merivartioston kiinteistä asemiasta.
Luettelo kiinteistä merivartioasemista 1930–1944.
Merivartioston talviasemat
Luettelo talviasemista vuosilta 1930–1944.

Pysy oikealla Kanavalla!

Tilaa Vellamo-kanavan uutiskirje ja kuule ensimmäisenä uusista teemoista. Uutiskirje ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa ja kattaa Kanavan ajankohtaiset aiheet.