Hääjuhlan sanakirja 1800-luvulta

Kruunuhäiden vieraat ruokailemassa hääparien kanssa. Lotta Svärd -järjestön toimesta vuonna 1935 järjestetyt kruunuhäät. Kuva: Kuvaaja tuntematon, Haminan kaupungin museot.

Häätuvan seinät oli koristeltu ryijyillä, silkkihuiveilla, lakanoilla, kynttilöillä, lehvillä ja päreillä. Lattialla oli kuusen ja katajan oksia tai tuoreita kukkia sekä ryijy ja sen päällä vihkipalli. Morsian koreassa vihkipuvussaan ja helykruunussa astui yhdessä sulhasen kanssa vihkipaikalle.

1800-luvulla häät olivat hyvin erilaiset kuin nykyisin. Pukeutumiseen, juhlimiseen ja ruokailuun liittyi monia erilaisia oudon nimisiä tapoja, joista voit lukea alla olevasta listasta.

 

Kruunumorsian = morsian, jolla oli korea helykruunu päässään.

Helykruunu = morsiamen käyttämä päälaite, joka oli Kymenlaaksossa usein viuhkan mallinen.

Kaaso = morsiamen pukija, naimisissa oleva nainen.

Ruunuttaja, rakentaja = Morsiamen puvun vuokraaja, joka auttoi puvun pukemisessa ja riisumisessa.

Hevospoika = Kyyditsijä, joka toi morsiamen ja sulhasen kirkkoon (molemmilla oli oma hevospoika).

Huomenlahja = Lahja, jonka sulhanen antoi häitä seuranneena päivänä morsiamelle. Korvasi morsiamen myötäjäisiä tai takasi talouden, mikäli vaimo jäisi leskeksi. Oli lakisääteinen vuoteen 1878 saakka.

Häävuoteelle käynti = seremonia, jossa hääpari vietiin joukolla lepäämään häävuoteelle päiväsaikaan.

Vaimoksi pukeminen = hääyön jälkeen tapahtunut morsian pukeminen vaimoksi, muun muassa pää peitettiin.

Puhemies = Sulhasen edusmies, sukulainen tai naapuri, oli mukana avioliitosta sovittaessa, sulhasella saattoi olla useita puhemiehiä

Kenkkäri, kenkeri, kenkäri, kenkkeri = tarjoilijapoika, joka tarjoili olutta ja leipää sekä toimi lihan leikkaajana. Anjalassa tähän toimeen valittiin kaksi miestä, jotka pystyivät pysyttelemään raittiina.

Kerran juonti, kertojen ajo = häälahjaan liittyvä maljanjuonti, jonka yhteydessä luvattiin lahja tai annettiin rahaa. Lahja saattoi olla kotieläin, ja kymenlaaksolaiset lahjanantajat matkivat luvatessaan lahjaeläimen ääntä: ihaa, mää tai ammuu! Valkealassa häävieraatkin yhtyivät ääntelyyn.

Nostaminen = Hääparille yllätyksenä tullut ilmaan nostaminen, joka toteutettiin häiden ollessa lopuillaan. Virolahtelaiset nostivat parin lisäksi kaason, puhemiehen ja muutkin häätoimitsijat.

Nuorikon näyttäminen = kaakkoissuomalainen tapa, jossa vaimon päähineen saanutta näytetään. Vehkalahdella tähän liittyivät viinaryyppy katsojille ja neularahat morsiamelle.

Polvipoika = Pieni poikalapsi, joka laitettiin morsiamen syliin tarkoituksena tuottaa lapsionnea.

Erorokka, lähtörokka = hääjuhlan viimeiseksi nautittu ateria, toimi myös lähtövinkkinä vieraille.

Pysy oikealla Kanavalla!

Tilaa Vellamo-kanavan uutiskirje ja kuule ensimmäisenä uusista teemoista. Uutiskirje ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa ja kattaa Kanavan ajankohtaiset aiheet.